Hyppää pääsisältöön
Donate

Varje öre räknas verkligen.

Ge En Gåva

SUOLISTOFLOORAN EPÄTASAPAINO KASVATTAA RISKIÄ SAIRASTUA 2 TYYPIN DIABETEKSEEN

SUOLISTOFLOORAN EPÄTASAPAINO KASVATTAA RISKIÄ SAIRASTUA 2 TYYPIN DIABETEKSEEN

Tiedetään jo, että heikentynyt insuliinihormonin tuotanto – niin sanottu insuliiniresistenssi – kasvattaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen jopa 10 prosentilla. Viime vuosina tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota myös suolistoflooran merkitykseen.

Publicerade: Mar 29, 2018
Dela med sig:

Tiedetään, että ylipaino ja päivittäisen liikunnan puute aiheuttavat insuliiniresistenssiä. Tanskalainen tutkimus osoitti, että erityisesti suoliston noin 50 biljoonan bakteerin koostumuksen ja toiminnan epätasapaino voi myös johtaa insuliiniresistenssiin ja lisätä näin riskiä tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen.

– Tutkimuksemme osoittaa, että ylipainon ja vähäisen liikunnan lisäksi epätasapaino suolistobakteerien koostumuksessa ja toiminnassa edesauttavat voimakkaasti insuliiniresistenssin kehittymistä, joka on yleinen tyypin 2 diabeteksessa, verenpainetaudissa ja sydän- ja verisuonitaudeissa, jotka lisääntyvät epidemian tavalla useimmissa osissa maailmaa, kertoo professori ja tutkimusjohtaja Oluf Borbye Pedersen Novo Nordisk Foundation Metabolic Centeristä ja Kööpenhaminan yliopiston Lundbeck Foundation Genome Centeristä.

Insuliiniresistenssin yhteyteen on liitetty suuret määrät kahta suolistobakteeria Prevotella copri ja Bacteroides vulgatus, jotka ovat luonnollinen osa suolistoflooramme satoja eri bakteerilajikkeita.

– Löydöksestämme herää mielenkiintoinen kysymys; onko tyypin 2 diabetes itse asiassa krooninen suolistobakteerien aiheuttama infektiosairaus? Tämä tulee olemaan tärkeä tieto sairauden nykyiseen tulkintaan.
Syömämme elintarvikkeet ovat suolistobakteerien polttoainetta, jolla säätelemme satoja eri bakteerilajikkeita, muodostaen yhteensä noin 50 biljoonan suolistobakteerin kannan, jonka jokainen meistä tarvitsee elääkseen.
– On paljon osoituksia siitä, että eläinrasva, punainen liha ja kasviksien vähäinen saanti vaikuttavat suolistobakteerien erittäin monimutkaiseen ekosysteemiin väärällä tavalla, aiheuttaen suolistobakteerien muuntautumista patogeenisiksi. Suuri määrä eläinrasvaa johtaa suolen epätasapainoon, kun taas kasvikset – kuten tiedämme monista tutkimuksista – vaikuttavat päinvastoin ja toimivat ennaltaehkäisevästi, Oluf kertoo.

Tutkijoiden mukaan syötämme keholle väärää polttoainetta ja luultavasti sen seurauksena lisääntyvät myös insuliiniresistenssi ja tyypin 2 diabetes.
– Ei ole epäilystäkään. Mutta tulevat kliiniset tutkimustulokset auttavat meitä ymmärtämään paremmin, miten voisimme säädellä kehomme suolistobakteereja.

Göteborgin yliopiston molekyylilääketieteen professori Fredrik Bäckhed on tutkinut ravintokuitujen vaikutuksia suolistoflooraan ja kertoo, että suolistobakteerit ovat hyviä mm. vastustuskyvyllemme, vitamiinituotannolle ja suojaamaan suoliston tulehduksilta.
- Synnymme steriilinä ja saamme ensimmäiset bakteerit synnytyksen yhteydessä. Tähän vaikuttaa myös se, miten synnymme (keisarinleikkaus vs. alatiesynnytys). Tämän jälkeen ruokavaliolla on suuri merkitys (äidinmaidonkorvike vai rintamaito) ja myöhemmin suolistofloora muuttuu aikuismaisemmaksi kiinteän ruoan myötä (noin 12 kuukautta). Suolistomme jatkaa kypsymistä seuraavien vuosien ajan, Fredrik sanoo.

Fredrik ja hänen kollegansa ovat saaneet rahoituksen Diabetes Wellness Sverigeltä tutkimukseen suolistoflooran/suolistobakteerien yhteydestä tyypin 2 diabetesdiagnoosiin.
– Olemme havainneet, että suolistobakteerit ovat muuttuneet tyypin 2 diabeetikoilla. Erityisesti näillä potilailla ei ole butaanihappoa eli voihappoa tuottavia bakteereja. Lisäksi nousee kysymys siitä, miten lääkkeet vaikuttavat potilaiden suolistoflooraan, erityisesti metformiini. Osoitimme viime vuonna, että metformiini voi jossakin määrin vaikuttaa suolistoflooraan. Nyt meneillään olevassa tutkimuksessamme selvitämme, suolistoflooran eroja hoitamattomilla tyypin 2 diabeetikoilla sekä potilailla, joilla on esidiabetes. On tärkeää selvittää, voidaanko suolistoflooraa käyttää diabeteksen diagnosointiin, Fredrik kertoo.

Mitä tulee suolistoflooraan, Fredrik jatkaa:
– On olemassa paljon tutkimuksia ja tulokset saattavat olla sekavia. Useimmat ihmiset keskittyvät ylipainon tutkimiseen, näissä erilaiset bakteerit on liitetty sairauteen monissa eri tutkimuksissa. Kuitenkin näyttää siltä, ​​että ylipainoisilla potilailla bakteerikanta ei ole niin monimuotoinen (vähemmän bakteerilajeja), mutta mielestäni tämä voi johtua osittain siitä, että potilaat syövät myös vähemmän kuitua.

Lopuksi kysyn Fredrikiltä, mihin ruokailussa tulisi kiinnittää huomiota:
– Kalorimääriin ja ruokavalion monipuolisuuteen.

Lue lisää Tanskan tutkimuksesta täältä 

 

Lähde: Diabetes Wellness Sverige

Dela med sig: