Hyppää pääsisältöön
Donate

Varje öre räknas verkligen.

Ge En Gåva

Munuaisten vajaatoiminnan ja diabeteksen yhteys

Munuaisten vajaatoiminnan ja diabeteksen yhteys

Ylilääkäri Peter Stenvinkel on toiminut professorina Karoliinisessa Instituutissa (KI) Tukholmassa jo vuodesta 2009. Instituutin lääketieteellisen munuaissairauksien yksikön johtajana hän tutkii munuaisten vajaatoiminnan ja tyypin 2 diabeteksen välistä yhteyttä. Peter on tutkinut myös noin viiden vuoden ajan pohjoismaalaisessa karhuprojektissa karhujen elintapojen eroja talvella ja kesällä.

Publicerade: Jou 20, 2018
Dela med sig:

Peter Stenvinkel aloitti uransa munuaisklinikalla Huddingen sairaalassa vuonna 1984 ja hän on koko työelämänsä keskittynyt munuaisten toimintaan ja ongelmiin, joita syntyy, kun munuaiset eivät toimi kunnolla. Valinta kohdistui munuaisiin, koska hän ajatteli, että munuaissairaudet ovat laaja alue, joka yhdistää monet eri tieteenalat kuten kirurgian, sisätaudit ja tartuntataudit. Vuosien mittaan hän on tutkinut miten ruokavalio vaikuttaa potilaisiin, joilla on munuaissairaus – potilasryhmään, joka erityisen herkästi nauttii liikaa suolaa ja fosfaattia. Loppuvuodesta 1980 hän ryhtyi tutkimaan minkälainen yhteys munuaisten vajaatoiminnalla ja tyypin 2 diabeteksella on ja vuonna 1994 hän väitteli aiheesta suolan käsittely diabeteksen hallinnassa. Hän huomasi, että suolalle herkät henkilöt sitovat enemmän suolaa munuaisiinsa, mikä usein lisää riskiä verenpaineen nousuun. Tämä puolestaan ​​saa munuaiset keräämään nestettä ja suolaa.

– Ruotsissa nautimme aivan liikaa suolaa. Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee 5-6 grammaa päivässä, mutta useimmat meistä syövät 2-3 kertaa tätä enemmän, sillä 80 % teollisista elintarvikkeista sisältää suolaa, kertoo Peter.
Suolaa paljon sisältäviä tuotteita ovat leivät, valmisateriat ja lihatuotteet.
– Jos meillä olisi aikaa, meidän pitäisi valmistaa ruoat alusta loppuun ja leipoa enemmän.
Monet elintarvikkeet sisältävät myös fosfaattia, joka on munuaissairaalle ongelma, sillä se ei erity normaalisti.
– Koska suola ja fosfaatti ovat diabeteksen ja munuaissairauden aiheuttajia, meidän tulisi tuoda markkinoille tuotteisiin liikennevalojärjestelmä punaisin, keltaisin ja vihrein merkinnöin, jotta kuluttajat voisivat helposti tunnistaa pitoisuudet elintarvikkeista.
 

Ruokavaliolla on suuri merkitys

Kun sairastat diabetesta, munuaisten vajaatoiminta on suhteellisen yleinen komplikaatio ja potilailla, joilla on krooninen munuaisten vajaatoiminta, on suurempi riski saada tyypin 2 diabetes.
– Munuaissiirrot, joihin kuuluu immunosuppressiivinen lääkitys, kasvattavat myös tyypin 2 diabeteksen riskiä, Peter kertoo.
Munuaisten vajaatoiminta on lisääntynyt dramaattisesti vuosien varrella ja esiintyy yleensä yli 50-60-vuotiailla. Krooninen munuaisten vajaatoiminta lisääntyy ympäri maailmaa ja siihen on useita syitä. Yksi syy on se, että elämme pidempään, sillä syövän, diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien hoidot ovat kehittyneet.
– Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden osuus kasvaa, ja noin 10-12 prosentilla väestöstä on merkkejä (usein lieviä) munuaisten vajaatoiminnasta. Krooninen munuaisten vajaatoiminta, omassa maassamme, olisi kolmanneksi suurinta koko maailmassa Kiinan ja Intian jälkeen. On osoitettu, että krooninen munuaisten vajaatoiminta on yleisempi kuin tyypin 2 diabetes Tukholman alueella.
Nykyiset epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että punaisen ja jalostetun lihan käyttö kasvaa, mikä saattaa olla erittäin olennaisessa asemassa munuaissairauden kehittymisriskin kannalta.
Peter kertoo, että köyhillä esikaupunkialueilla Glasgow'ssa, jossa miehen keski-ikä on vain 54 vuotta, tutkimusten mukaan siellä henkilöillä on korkeammat fosfaattiarvot kuin läheisessä lähiössä, jossa miehen keski-ikä on 82 vuotta. Luultavasti syy tähän on kehnompi ruokavalio. He syövät enemmän punaista lihaa ja käsiteltyjä pikaruokia, mikä kasvattaa riskiä munuaissairauteen. Rikkaassa esikaupungissa on havaittavissa pienemmät fosfaattiarvot ja parempi ruokavalio.
Peter suositteleekin, että vähennämme punaisen ja jalostetun lihan määrää ja rajoitamme sen nauttimisen vain 1-2 kertaan viikossa.
Yhdysvalloissa munuaisten vajaatoiminta on suuri ongelma, suurelta osin lihavuudesta ja tyypin 2 diabeteksesta johtuen. Taiwanissa on todettu olevan suuri munuaisten vajaatoiminnan riski, mikä todennäköisesti johtuu kasviperäisten lääkeaineiden nauttimisesta.
Istumatyö lisää lihavuuden riskiä, ​​mikä puolestaan ​​lisää tyypin 2 diabetesta ja munuaisten vajaatoimintaa.
– Vinkkinä voisi antaa tupakoinnin lopettamisen, liikunnan lisäämisen, punaisen lihan vähentämisen sekä hedelmien, vihannesten ja papujen lisäämisen ruokavalioon. Kuitenkin vakavan munuaisten vajaatoiminnan kohdalla hedelmät ja vihannekset voivat olla ongelma, koska ne sisältävät suhteellisen suuria määriä kaliumia, joten ole varovainen ja keskustele aina lääkärisi kanssa ruokavalion muutoksista.
 

Mielenkiintoinen pohjoismaalainen karhuprojekti

Noin viiden vuoden ajan Peter on ollut mukana pohjoismaalaisessa karhuprojektissa ja tutkinut eroja karhujen elintavoissa talvella ja kesällä. On huomionarvoista, että karhujen ollessa talviunilla neljästä kuuteen kuukauteen juomatta, virtsaamatta ja liikkumatta, ne eivät kärsi erilaisista komplikaatioista.
– Jos ihminen nukkuisi saman ajanjakson, syntyisi monenlaisia komplikaatioita, Peter jatkaa.
On ilmennyt, ettei karhuille tule luukatoa ja ne menettävät vain lihasmassaa, mutta ei niin paljon kuin me menettäisimme, jos viettäisimme nukkuen saman ajan.
– Karhun veressä näyttäisi olevan jokin aines, joka suojaa lihaksia talviunen aikana, Peter huomauttaa.
Aktiivisen kesäkauden ja talviunien aikana otetaan verinäytteitä, joista mitataan verensokeri-, rasva- ja lihasarvot.
– Kesällä, kun heillä on enemmän rasvaa, he ovat herkempiä insuliinille, vastoin kuin ihmiset, mikä voi johtua ruokavaliosta ja suoliston bakteerimuutoksista.
Talviunen aikana karhujen verensokeritasot ovat kohonneet ja talven kuluessa, niiden menettäessä rasvaa niistä tulee insuliiniresistenssejä.
Peter ja hänen tiiminsä toimivat yhteistyössä wieniläisen eläinlääkärin kanssa, joka lähettää näytteitä markkereiden analysoimiseksi muun muassa suolistofloorasta eri eläintarhoista Euroopassa.

Tällä hetkellä Peter ja hänen tiiminsä tutkivat myös karhun luustoa, joka toisin kuin ajateltiin onkin voimakkaampi talven aikana, kun karhu ei ole aktiivinen.
– Selitys tähän voi olla, että niiden ruokavaliossa on jotain, joka suojaa luustoa unen aikana.
Peter tutkii yhdessä eläintieteilijöiden kanssa myös tiikereitä ja muita kissaeläimiä – joukkoa eläimiä, joilla on merkittävä riski munuaisten vajaatoimintaan.
– Ne syövät paljon punaista lihaa ja kissat eivät yleensä pysty juomaan riittävästi vettä. Kolmasosa kissoista vanhetessaan kuolee munuaisten vajaatoimintaan.
Suolistoflooralla ja ruokavaliolla on meihin ihmisiin myös suuri vaikutus.
– Suolistoflooran merkitys on yhä selkeämpi ja ruokavaliolla on todennäköisesti paljon tärkeämpi rooli sairauksien, kuten diabeteksen ja munuaisten vajaatoiminnan syntymiseen kuin aiemmin uskoimme.
Liikunta ja ruokavalio vaikuttavat selkeästi elämäämme, ja Peter uskoo, että energiarikkaiden ruokien kulutus pitkällä aikavälillä voi lisätä kehon stressiä.
– Joissain uskonnoissa paastoaminen on osa normaalia elämää, mikä voi auttaa kehoa saamaan lepoa ja pienentämään kierroksia tietyn ajanjakson aikana. Muun muassa 5:2-ruokavalio on liitetty suotuisiin metabolisiin muutoksiin, Peter lopettaa.


Teksti: Ann Fogelberg
Kuva: Staffan Larsson
Käännös: Diabetes Wellness Suomi säätiö

Dela med sig: